Suomessa siirryttiin talviaikaan äskettäin. Ensimmäisiä pysyvän talven tunnusmerkkejä odotellaan, jotta saataisiin kuvattua lumipyryjä. Onkin aiheellista valottaa lumen sisintä olemusta.

Jääkiteet ja ilma muodostaa kylmissä olosuhteissa lunta. Syntymekanismi käynnistyy pilvissä, jotka satavat alas. Lumen valoisuus on läpinäkyvää, mutta se näkyy puhtaan valkoisena olomuotona. Lumella on peittävä vaikutus. Se siis voi myös eristää ainetta, jonka päälle se on satanut. Eristysaineena lunta on käytetty jopa rankoissa kylmäolosuhteissa, kuten igluissa.

Sadepilven yläosassa on jäästä muodostuneita kiteitä ja alijäähtyneitä vesipisaroita. Kun pakkasraja kasvaa –12 .. –40 asteeseen, syntyy lumihiutaleita. Hiutaleiden matka sateena alailmakerroksiin aiheuttaa sen, että niihin tiivistyy lisää kosteutta ja taas kylmää, kun pisarat pomppailevat ylä-alasuunnassa edestakaisin. Lumihiutaleen koko kasvaa tällöin.

Lumibongaus vetää vertaansa myös ukonilmojen bongaukselle. Ilmatieteen laitoksen uusin säätutkateknologia on hyvä työkalu talvikauden myrskyjä arvioitaessa. Veden koostumukset sekä lumen ja rakeen kehittyminen. Myrskybongari -lehti odotteleekin jo ensimmäisiä lumipyryjä. Myös myrskynharrastajien valokuvia sekä säätietoja kaivataan kovasti. Suomi juuri nyt -palstalla voivat myrskybongarit raportoida säästä.

Jätä kommentti