Aarne Juhonsalo on oulaislainen sään- ja luonnontarkkailija. Kymmeniä vuosia säätä ja luontoa seuranneena hänellä on näkemystä siitä, miten sää ja ilmasto on vuosien aikana muuttunut, ja kuinka se tullee muuttumaan suhteellisen nopealla aikataululla. Jo oven takana on se aika, jolloin nähdään enemmän myrskyjä ja talvisin tulee olemaan ennätysmäisiä lumipyryjä. Haastattelimme Aarnea sähköpostitse.
Kuinka kauan olette seurannut säätä ja luontoa sekä miten innostuitte siitä?
1952 vuoden alusta säännöllisesti. Isä pani alulle tämän harrastuksen, jota on sitten perhepiirissä jatkettu tähän päivään.
Miten seuraatte säätä?
Aluksi tehtiin säähavaintoja omiin nimiimme. 40 vuotta olen tehnyt ilmatieteen laitokselle. Siinä sivussa on syntyneet fenologiset havaintosarjat. Vastaavia ei taida tästä maasta löytyä.
Pitävätkö luonnonmerkit edelleen yhtä hyvin paikkansa kuin esimerkiksi 40 vuotta sitten, vai onko tullut jotain huomattavia muutoksia ?
Aivan kuten ilmasto, myös ympärillä oleva luonto on muuttumassa. Jotkut muutokset ovat suorastaan pelottavia. Taivas ei näytä enää samalta kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Tämän ovat monet muutkin panneet merkille. Valitettavasti meillä ei ole keinoja tämän asian mittaamiseen ja toteennäyttämiseen.
Miten sää on muuttunut sinä aikana, kun sitä olette seuranneet ?
Lämmennyt. Se näkyy kaikkina vuodenaikoina ja näyttää vain kiihtyvän. Eniten on lämmennyt huhtikuu. Sademäärät eivät ole mitenkään erikoisesti muuttuneet. Lumimäärät ovat nopeasti tipahtaneet.
Millainen oli mennyt kesä säiden osalta keskivertokesään verrattuna ?
Tavanomaista lämpimämpi. Toukokuu ja syyskuu olivat myös kesää.
Millainen on ollut kuluva vuosi tähän lokakuulle saakka?
Lämpötilat ovat pysytelleet etupäässä yläkantissa lyhytaikaisia jaksoja lukuunottamatta. Kesä oli tasaisen lämmin. Mitään tosi hellejaksoa ei ollut. Sademäärät kohtuullisia. Erikoista oli ukkosten vähäinen esiintyminen. Trombejakin päästiin näkemään. Yksi todella näyttävä pyörre näkyi, kun pöyhityt heinät nousivat taivaalle.
Mitä on mielestänne odotettavissa ilmaston suhteen, jos vertailukohtana on se, miten ilmasto on muuttunut sinä aikana, kun olette seuranneet säätiloja ?
Jos tämä kehitys jatkuu samansuuntaisena, niin jo kymmenen vuoden aikana alkaa tapahtua kummia. Suuri vaara on siihen, että tapahtuu jotain äkillistä muutosta. Sellainen voisi hyvinkin olla Jäämeren jääpeitteen sulaminen. Sehän meinaisi sitä, että täällä Suomessa muutos olisi todella suuri. Tähän saakka ilmastonmuutos on näyttänyt meille hyvät puolensa. Maanviljelijänä sen on voinut panna merkille, kuinka kasvukausi ja laidunkausi ovat jatkuneet. Hallat ovat vähentyneet. Syksyiset puintikelitkin ovat parantuneet. Toistaiseksi olemme säästyneet pahoilta myrskyiltä. Rohkenen ennustaa, että ne odottavat meitä jo oven takana samoin kuin ennätysmäiset lumipyryt.
Mitä ovat ne syyt, joiden oletatte eniten vaikuttaneen ilmaston muuttumiseen ?
Kaikki näyttää sujuvan hyvin sen käsikirjoituksen mukaan, mistä alettiin puhua jo kymmeniä vuosia sitten. Minäkin sain marraskuussa 1968 tri Eero Holopaiselta oman ikimuistoisen oppitunnin tästä asiasta ja tänään huomaan olevani keskellä tätä suurta tapahtumaa.
Onko ihmiset mielestänne nykypäivänä kiinnostuneempia säästä kuin esimerkiksi 40 vuotta sitten, jolloin lähinnä maanviljelijät seurasivat peltotöiden sekä heinänteon osalta säätilaa ?
Siihen on vaikea vastata, koska maailma on tänä aikana muuttunut monella tapaa. Olen kyllä pannut merkille, että minultakin on alettu kysellä enemmän säästä ja ilmastosta. Mutta se saattaa johtua siitäkin, että olen tullut tunnetummaksi. Tänään ihmiset eivät ole kiinnostuneita heinäpoudista vaan lomailmoista.
Mistä mielestänne johtuu nykypäivän ihmisten kiinnostus säähän sekä myrsky- ja rajuilmojen seuraamiseen ?
Varmaan alkaa vaikuttamaan se äkkiä lisääntynyt tiedon tulva (tai tietämättömyyden), jota meille nyt tulee kaikista ämyreistä.
Myrskybongari 